Tässä samalla on hahmottunut myös tutkimukseni kohde. Lyhykäisyydessään etsin siis aineistostani työhakemuksen prototyyppiä ja luon työhakemukselle tyypillisen rakenteen listaamalla tekstilajin yleisimpiä vaiheita. Tämän jälkeen tarkastelen ohjeita ja sääntöjä, joita työhakemuksen kirjoittamiselle on asetettu. Näitä ohjeita on netti pullollaan, joten tässä vaiheessa aineistoni on satunnainen: mukaan mahtuu muutama blogikirjoitus, pari oppikirjaa ja kolme asiantuntijahaastattelua. Lopuksi vertaan yleisimpiä ohjeita aineistoni työhakemus-prototyyppiin ja pohdin, vastaavatko ne toisiaan. Vastaavatko ohjeet todellisuutta? Ovatko informanttini tietoisia ohjeista?
Entä sitten prototyypistä poikenneet työnhakijat? Ovatko he tekstilajin uudistajia, anarkisteja, vai ymmärtävätkö he genreä ollenkaan? Teoriassa tutkin siis erästä arjen tärkeää tekstilajia, josta on olemassa vähän autenttisia malleja, mutta jota kuitenkin säädellään paljon ja johon on ladattu paljon odotuksia.
Vielä ennen joulua yritän ehtiä analysoida työhakemusten rakennetta ja siihen kuuluvia vaiheita. Yksi vaiheista on itsearviointi-vaihe, jossa hakija kertoo henkilökohtaisista ominaisuuksistaan, persoonastaan, harrastuksistaan, haluistaan ja kiinnostuksen kohteistaan. Tämä vaihe perustuu hakijan arvioihin, ei todistettaviin faktoihin.
Millaista kieltä itsearviointi-vaiheessa käytetään? Verbien osalta suosituimpia ovat nämä (olla-verbin esiintymiä oli eniten, mutta niitä ei näy tässä):
